Norja kiristi varakkaiden verotusta vuosina 2021-2024. Tuoreessa tutkimuksessa analysoidaan veronkorotusten vaikutuksia. Veronkorotukset eivät vähentäneet investointeja tai lisänneet konkursseja. Tulosten mukaan varallisuusverotuksen lyhyen aikavälin kustannukset ovat pienempiä kuin usein väitetään

Lipun voi ostaa täältä:

Miten maapallon kantokyky tuodaan hallitsevan talouspuheen keskiöön? Keskustelemme aiheesta Tampereella 23.10. kohtuutaloustutkija Riina Bhatian, Rethinking Economics Suomen pj Merja Turpeisen ja apulaisprofessori Hanna Ylöstalon kanssa. Haastattelijana tutkija Tiina Vaittinen. Linkki löytyy alta👇

VM nostaa taas esiin korkeakoulutuksen maksullisuutta. Nyt sitä hivutetaan toisen tutkinnon maksullisuuden kautta. Tuttu kanta toki. Jo nyt alan vaihtamisesta on tehty liian vaikeaa. Teini-iässä ei pitäisi joutua tekemään valintoja, joiden muuttaminen myöhemmin osoittautuu käytännössä mahdottomaksi.

Mukavia hetkiä lapsen kanssa! On hienoa, että tämä on Suomessa mahdollista.

Teollisuusliiton pj Riku Aalto avaamassa julkaisutilaisuutta liittyen puolustuspanostuksiin. Miten kasvavat puolustusmenot näkyvät työpaikkoina, kasvuna ja uuden teollisen kapasiteetin rakentumisena? 1/

Työttömyysturvan suojaosien palauttamista kannattaa ylivoimainen enemmistö suomalaisista. Tutkitusti suojaosat parantavat osa-aikatyöllisyyttä heikentämättä kuitenkaan kokoaikatyöllisyyttä.

Todella tärkeä puheenvuoro Elina Pylkkäseltä. Massatyöttömyys aiheuttaa kärsimystä, tulee kalliiksi julkiselle sektorille ja syrjäyttää ihmisiä työmarkkinoilta.

"Pylkkäsen mukaan velkajarrun tilalle tarvittaisiin Suomessa puolueiden yhteinen sopimus työttömyysjarrusta. [...] – Yksi toteutumatta jäänyt noin 40-vuotinen työura maksaa valtiolle joka tapauksessa noin kaksi miljoonaa euroa. [...] Tähänkö meillä on varaa, kysyy Pylkkänen."

STT:n toiminnan päättyminen heikentää suomalaisen uutistarjonnan moniäänisyyttä. Samalla Ylen rahoitusta leikataan ja yksityiset uutismediat edellyttävät enenevissä määrin joko käyttömaksuja tai käyttäjän dataa uutisten lukemiseksi. Kehityksen suunta on huolestuttava.

Tässä hyvä syy palata vuotta 2022 edeltäneeseen tilastointikäytäntöön ja poistaa ARA-lainat julkisen velan määritelmästä. Tällöin Suomen julkinen velkasuhde laskisi selvästi alle 90 prosenttiin ja EU-säännöt edellyttäisivät Suomelta selvästi pienempää sopeutusta.

Uusi jakso vesillä. Aiheena ei enempää eikä vähempää kuin velan rooli modernissa kapitalismissa. Vihje: se on suuri.

Joko kaikki kysyntäongelmat on ylitetty ja kaikki riippuu enää työvoiman tarjonnasta?

Aina aiemmin alimman ja ylimmän tulokymmenyksen ostovoima ovat kehittyneet samaan suuntaan tai alimman kymmenyksen on noussut ylintä enemmän. Nyt olemme ensimmäistä kertaa 90-luvun alun jälkeen tilanteessa, jossa ylimmän tulokymmenyksen ostovoima kasvaa vahvasti ja alimman laskee. Suomi muuttuu.

"Laboren uuden analyysin mukaan tänä vuonna alimman tulokymmenyksen ostovoima heikkenee 3,5 %, kun ylimmän kasvaa 2,2 %. Pidemmällä aikavälillä ero on vielä selvempi. Vuosina 2023–2026 kehitysero venyy yli 16 %-yksikköön. Erityisen heikoksi kehitys jää vuokralla asuvilla ja yksinhuoltajilla."

Väite siitä, että korkeat korot viestivät talouskasvusta, perustuu näille harhaanjohtaville oletuksille. Tosiasiassa korkokehitys on keskuspankkien ohjauskorkopäätösten seurausta. Koronnostot ovat olleet vastauksia pandemian ja Iranin sodan aiheuttamiin tarjontashokkeihin. Ne heikentävät kasvua.

Toiseksi raha on endogeeninen muuttuja: yritysten lainaaminen ja investoinnit eivät edellytä aiempia säästöjä. Siksi lainattavien varojen teoria ja oletus, jonka mukaan korkeammat korot tukevat säästämistä ja siten investointeja, ovat väärässä. Korkeat korot nimenomaan supistavat investointeja.