Niin on! 🥰 Oletko sä lukenut häneltä muita teoksia?

Joo, jännä juttu. Toivottavasti pysyy aisoissa, kun pitää puhelimen laukussa. ❤️

Mä olen huomannut saman varsinkin, jos joudun matkustamaan takapenkillä. Toisaalta nyt kun mietin, taisin kärsiä matkapahoinvoinnista jo lapsena. 🤔 Olennaista on tosiaan se istumapaikka, mutta en kehtaa vaatia itselleni etupenkkiä.

En ole. Kiitos vinkistä! Mä olen intoutunut katsomaan dokumentteja pädiltä pätkissä. Tämä menee hyvin jatkona.

Hyvät rajaukset! Mä olen lukenut vaikka missä, mutta huomannut, että keskittyminen parasta kotona (tai reissussa uima-altaalla silloin, kun vielä sellaisia reissuja tuli tehtyä).

Todellakin! Oli siis sinulle tuttu jo aiemmin? Harmitti, etten ole päässyt hänen kuvistaan koottuihin näyttelyihin. Mietin jo jonkin teoksen ostamista, mutta hän julkaisi 20 kirjaa, joten valinnanvaraa on vähän turhan paljon.

Katsoin just loppuun dokumentin Bunny Yeagerista, joka oli monella tapaa aikaansa edellä. Bunny on ehkä nimenä tuntematon, mutta hänen ottamansa kuvat ovat tuttuja, kuten Ursula Andress Bond-tyttönä. Bunnyn kuvissa on leikkisyyttä ja iloa - joille ei valitettavasti ollut enää tilausta 70-luvulla. 🎞️

Juu ei! En arvannut, että olet lukenut. Mitä pidit? (Ja onkohan tätä käännetty muille kielille? On varmaan.)

Muistatko vielä, mitä pidit?

Antaa nyt toisen pelata omilla säännöillään. 😂

Okei. Kuuntelen sen siis uudelleen eka joulukuuta ja rehvastelen sitten taas asialla.

😂 Arvostan! Katsoin isän kanssa myös Rambot lapsena.

Vau! Oliko tämä myös sitä Ville Vallaton -aikaa?

Samikset! Mä harmistuin myös tällä viikolla, kun joulujutut olivat syrjäyttäneet kaupassa syksyn, mutta lisäsin aamulla ostoslistaan piparkakut. 😄

Joo, ja ihan itse kuuntelin yhden joululaulun, josta oli Trivial Pursuitissa puhetta. Last Christmas tuli sitten pyytämättä ja yllättäen.

Onneksi tässä iässä viikot kuluvat nopeasti ja marraskuun puoliväli on jo kohta. Tsemppiä töihin! ❤️

Hetken luulin, että olet tekaissut tämän kannen vitsimielessä itse. Mutta ei! Kohtaan taas kirjallisen sivistymättömyyteni: en ollut kuullutkaan tästä ”Olavi Paavolaisen kuuluisasta ja rohkeasta pamfletista”. Juon sen kunniaksi sopivasti kylmettynyttä kahvia ja alan siivota.

Minäkin olen kirjaston kirjojen varassa ja lainaan sieltä aikaoptimistina paljon enemmän kuin ehdin lukea. Mutta onpahan valinnanvaraa! 😄

Tämä on lohdullista kuulla, sillä oma lukupino on taas aika suur.